Somen ABC- vinkit terveydenhuollon ammattilaisille

Mikä on sosiaalinen media?

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan verkkoviestintäympäristöjä, joissa niiden käyttäjällä on mahdollisuus toimia sisällöntuottajana sekä passiivisena vastaanottajana. Tuotetun sisällön tarkoituksena on luoda ja pitää yllä yhteyksiä toisiin käyttäjiin verkon kautta. Sosiaalisen median työkaluilla tarkoitetaan sovelluksia, jotka mahdollistavat sisällön tuottamisen ja jakamisen internetiin (Lääkäriliitto, 2020). Sovelluksia ovat esim. Facebook, Instagram, TikTok, Twitter ja Snapchat, jotka ovat pääsääntöisesti maksuttomia.

Miksi terveysalan ammattilaisten kannattaa olla somessa?

”Yhteiskunta muuttuu ja meidän tulee sopeutua siihen. Someen ­tarvitaan ehdottomasti asianmukaista tietoa. Jos emme näin tee, puoskarit täyttävät aukon. Nettipoliiseja on ollut kymmenen vuotta, mutta minä olen ensimmäinen palkattu some­lääkäri.” – Atte Virolainen, somelääkäri (Tehy-lehti, Turunen). 

Erilaisten viestintäkanavien, kuten sosiaalisen median, innovatiivisella käytöllä voitaisiin tuottaa terveystietoa eri kohderyhmille (Helve, Kattelus, Norhomaa & Saarni 2015). Somea voi käyttää mm. ammatillisen tiedon jakamiseen, opetukseen ja verkostoitumiseen. Terveydenhoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten läsnäolo sosiaalisessa mediassa toisi lisämahdollisuuksia jakaa luotettavaa tietoa eri terveysaiheista ja veisi samalla tilaa pois disinformaatiota tuottavilta tahoilta. Asiakkaat voivat saada somesta vertaistukea ja luotettavaa terveystietoa, kunhan ammattilainen osaa ohjata asiakkaat turvallisen tiedon pariin myös somessa.

Miten tuottaa somea?

Aloittaessasi somen tekemisen terveydenhuollon ammattilaisena kannattaa pohtia seuraavia: mikä on tavoitteesi, mikä on kohderyhmäsi, miten saat heidän huomion? Mikä ”trendaa” eli on suosittua tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa, jotta saisit näkyvyyttä? Valitse kohderyhmäsi (esim. nuoret, milleniaalit, keski-ikäiset, iäkkäät…) mukaan kanava, jossa tulet näkymään. Harjoittele alustan ja kanavan käyttöä, jotta osaa tehdä laadukasta terveysviestintää. Virheitä ei kannata pelätä, voit testata sovellusta ja sisällöntuottoa ilman, että julkaiset mitään!

Somessa voi tuottaa itse sisältöä, mutta voit myös helposti jakaa olemassa olevaa sisältöä ja tietoa. Sisällön jakaminen eli eteenpäin levittäminen onnistuu helposti, kun tunnistat luotettavat kanavat some-alustalla. Aina ei tarvitse itse olla tuottamassa sisältöä, joka vaatii tarkkuutta ja hieman aikaa. Hyviä kanavia, joista voi ottaa mallia tai jakaa heidän sisältöään turvallisesti ovat esimerkiksi Instagramissa @tiedenaiset, @laakari.atte, @katilonkahvitunti, @ukkinstituutti ja @teratologinentietopalvelu.

Käsitteet tutuksi

Sosiaalista median sisällön tuottamista voi tehdä monella tapaa- sisältö voi olla tekstiä, kuvia tai videoita. Lyhyet videot ovat tällä hetkellä suosittuja. Instagramissa niistä käytetään termiä ”reells” eli kelat. Myös ”story” eli tarinat ovat suosittuja, ne kestävät Instagramissa maksimissaan 24h. ”Story” voi olla julkaistu kuva- tai videosarja. Näiden ero on, se että kelat voivat olla kestoltaan pidempiä kuin tarinat.

Sosiaalisessa mediassa käytetään muutamia merkkejä, joilla on tarkoitus edistää verkostoitumista sekä tuoda huomiota omalle viestinnälle. ”Tägäys” tarkoittaa henkilön tai organisaation merkitsemistä julkaisuun ”@”-merkillä. Merkillä voidaan myös herättää merkityn kanavan ylläpitäjän huomiota omalle julkaisulle. Jakamalla esimerkiksi @ukkinstituutin julkaisun omalla kanavalla Instagramissa, menee automaattisesti tästä tieto julkaisun alkuperäiselle tuottajalle.

Mitä pitää huomioida somessa?

Sairaanhoitajaliitto ja Lääkäriliitto ovat luoneet sosiaaliseen median ohjeet, joihin ammattilaisen kannattaa tutustua ennen sosiaalisen median tilin perustamista. Työyhteisössä kannattaa myös keskustella somesta- kuka tai ketkä terveysviestintää tuottaa, minkälaista sisältöä ja millä alustalla? Mitä hyötyä some tuottaa meille ja kohderyhmälle?

On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat tietoa aktiivisesti etsiviin asiakkaisiin kiinnostusta osoittaen eikä kriittisesti. Jos asiakas etsii tietoa sosiaalisesta mediasta, voit ammattilaisena ohjata heitä turvallisen tiedon tuottajan pariin (Matikainen & Huovila, 2017). Nykypäivänä useat, luotettavat organisaatiot, kuten THL, Ukk-instituutti tai yksittäiset terveydenhuollon ammattilaiset, ovat somessa ja heitä kannattaa ottaa seurantaan. Organisaatiot ja yksittäiset ammattilaiset usein informoivat somessa olostaan esimerkiksi omilla nettisivuillaan. Luotettavia kanavia voi lähteä etsimään turvallisten organisaatioiden kanavilta mitä he seuraavat tai ketkä heitä seuraavat.

Miten tehdä Instagram-postaus?

Postaukseen tarvitset kuvan tai kuvia. Muista tässä noudattaa tekijänoikeuksia. Jos kuvaat henkilöä, muista aina kysyä lupa julkaisemiseen. Esimerkkejä kannattaa katsoa muilta sote- sisällöntuottajilta (mm. @tiedenaiset, @laakari.atte…)

1. Valitse aihe, mistä teet julkaisun eli postauksen.
2. Valitse kuva, joka sopii aiheeseen. Voit tehdä myös videon halutessasi.

• Jos haluat postauksessa olevan tekstiä, voit tehdä sen mm. Canvalla. Se on maksuton työkalu, jolla voi työstää mm. some-postauksia helposti. Luo tunnukset Canvaan.

3. Pohdi osuva ja napakka teksti aiheeseen. Mitä haluat jakaa muille? Postaus on pieni tiivistelmä aiheesta.
4. Käytä halutessasi emojiita eli hymiöitä tai kuvakirjoitusmerkkejä postauksen teksti-osiossa maltilla. Ne tuovat visuaalisuutta postauksen tekstiisi.
5. Pohdi sopivat tägäykset eli ”@”-merkillä (esim. @ukk_instituutti) ja hashtag eli ”#”-merkillä (esim. #neuvola).

• Tägejä voi laittaa tekstin sekaan muutamia halutessasi, mutta ne ovat yleensä tekstin lopussa ja sitten hashtagit.
• Tägeja voi laittaa, jos olette tehneet yhteistyötä, haluat tiedottaa toista käyttäjää jostain yhteisestä asiasta tai jaat hänen tuottamaa tietoa eteenpäin.
• Hashtageja voi olla laittaa rajattomasti, mutta kannattaa laittaa osuvimmat ja mitä on käytetty eniten – näin saat näkyvyyttä postauksellesi.

Lähteet:

Helve, O., Kattelus, M., Norhomaa, S. ja Saarni, S. 2015.Terveystieto ja sosiaalinen media. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2015;131(21):2003-8

Lääkäriliitto, 2020. Sosiaalinen media

Turunen, V. 2023. Miksi sote-ammattilaisen kannattaa olla somessa, Atte Virolainen? Tehy-lehti. 13.3.2023.