Miten löydän turvallisen terveystiedon somesta?

Sosiaalinen media on pullollaan terveyteen liittyvää tietoa. On Facebook-ryhmiä, Googlen hakutuloksia, Instagram-päivityksiä, blogeja, uutisten kommenttikenttiä, klikkiotsikkoja, … vähemmästäkin menee pää sekaisin! Kun kyse on sinun ja vauvasi terveydestä, on tärkeää opetella löytämään turvallista tietoa.

Toisen mielipide tai kokemus ei välttämättä toimi sinulle

Kuvittele tilanne: kaverisi kehuu sinulle jotain uutta rasvaa, joka on parantanut hänen ihonsa. Päätät kokeilla rasvaa, koska kaverisi on niin vakuuttunut omasta kokemuksestaan. Kaverin ihohan on nykyään pehmeä kuin vauvan peppu! Kävelet apteekkiin toivoa täynnä ja ostat rasvan. Sivelet rasvaa hieman ihollesi ja yllätyt: sehän tuoksuu ihan liian voimakkaalle. Iho lehahtaa punaiseksi ja alkaa heti kutisemaan. Siinä missä rasva toimi tuoksuja rakastavalle, normaali-ihoiselle kaverillesi, se ei ollutkaan nappivalinta sinun herkälle ihollesi.

Tällainen vertaistuellinen kokemusten jakaminen toki kuuluu normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen ja voi olla elintärkeää etenkin raskausaikana. Toisaalta, kriittisen silmän puuttuessa voi niistä olla myös haittaa. Etenkin raskausdiabeteksen kontekstissa on tärkeää pysyä kriittisenä ravitsemukseen liittyvissä vinkeissä ja kokemuksissa; ihan niin kuin sinun ihosi voi reagoida eri tavalla johonkin rasvaan, myös verensokerisi voi reagoida hieman eri tavalla johonkin ruokaan.

“Mutta mistä sitten tiedän, mitkä vinkit voivat jopa toimia minulle?”

Tämä on hyvä ja asiallinen kysymys. Kriittistä suhtautumista on helpompi harjoittaa silloin, kun oman kehon tuntemus on riittävää. Suosittelen kuitenkin, että ennen yksittäisiin vinkkeihin nojaamista tutustut yleisesti suositeltuihin raskausdiabeteksen ravitsemussuosituksiin. Löydät ne tämän blogitekstin lopusta.

Näin selviät terveystiedon nettiviidakossa: ABC

Kun törmäät somessa terveystietoon, pohdi ainakin näitä kysymyksiä:

A) Kuka postauksen on kirjoittanut? Koittaako hän myydä sinulle jotain? Mikä            hänen koulutustaustansa on? Muista kuitenkin se, ettei ihmisen                koulutustaustakaan tee hänestä kaikkivoipaista auktoriteettia. Myös asiantuntijoiden tietotasot vaihtelevat hurjasti, eikä esimerkiksi lääkäri ole ravitsemustieteen ammattilainen.

B) Onko teksti luonteeltaan hyvin mustavalkoista ja sensaatiohakuista? Esimerkiksi väite “sokerin syöminen kannattaa lopettaa kokonaan, koska se aiheuttaa asioita x, y ja z” on mustavalkoinen väite, jolla ei ole tietopohjaa. Aiheesta tietävä asiantuntija osaisi tarkastella asiaa monesta eri näkökulmasta, eikä käyttäisi yhtä kärjistettyä kieltä. Asiantuntijan tunnistaakin usein ympäripyöreästä “toisaalta, riippuu tilanteesta” -tyylisestä viestinnästä. Asiantuntija osaa myös tiedostaa osaamisensa rajat; hän ei pelkää sanoa, ettei tiedä kaikesta kaikkea.

C) Mihin tieto perustuu? Onko kirjoittaja esittänyt lähteitä väitteilleen? Jos on, millaisiin tutkimuksiin tai sivustoihin hän viittaa? (ks. Tiedon hierarkia-pyramidi ylempää).

Miten löydän netistä turvallista terveystietoa?

Jos lähdet etsimään Googlesta ketogeenisen ruokavalion hyödyistä raskausdiabeteksen hoidossa, varmasti löytäisit niitä.

Tällaista tiedon hakua kutsutaan kirsikanpoiminnaksi, eli poimitaan ainoastaan omia ennakkokäsityksiä vahvistavia tiedonjyväsiä. Jos tätä tietoa lähdettäisiinkin tarkastelemaan kriittisemmin, huomattaisiin, että..

• tietoa ei oikeastaan olekaan riittävästi
• klikkiotsikoihin perustuvat blogikirjoitukset perustuisivatkin kirjoittajan omiin mielipiteisiin tai hyvin löyhään tutkimusnäyttöön
• tutkimusasetelmat eivät ole olleet laadukkaita, eikä niistä voi vetää yleistäviä johtopäätöksiä
• ketogeenisen ruokavalion haitat voivat itse asiassa päihittää sen potentiaaliset hyödyt. Lisäksi huomattaisiin, ettei ketogeenisen ruokavalion pitkäaikaisesta noudattamisesta ja sen vaikutuksista terveydelle ole lähes lainkaan tutkimusdataa.

Eli vaikka tietoa löytyisikin pintapuolisesti googlettamalla, se ei automaattisesti tee tiedosta luotettavaa. Tutkimustiedon hakeminen, lukeminen, syntetisointi ja siihen perustuvien  tiivistelmien tuottaminen vaativat harjaantunutta ammattitaitoa. Esimerkiksi viralliset ravitsemussuositukset ja Käypä Hoito-suositukset ovat tällaisia, ja perustuvat aina viimeisimpään tutkimusnäyttöön. Toisaalta niiden lukeminen voi olla puuduttavaa ja vaikeaakin, sillä tällaiset tiedostot voivat olla kymmenien sivujen mittaisia.

Luotettavan tiedon tunnistaminen on taitolaji, jota kannattaa ehdottomasti opetella. Tsemppiä opintomatkallesi ja muista, että aina saat kysyä: “mihin tämä tieto perustuu”?

Varmasti turvallista, luotettavaa ja helppolukuista raskauteen ja raskausdiabetekseen liittyvää terveystietoa löydät esimerkiksi näiltä sosiaalisen median tileiltä ja virallisten tahojen sivustoilta:

@teratologinentietopalvelu

@imetyksentuki

Raskausdiabeteksen huolellinen hoito edistää sekä odottavan äidin että syntyvän lapsen hyvinvointia https://www.kaypahoito.fi/khp00076

Äidin terveyshaasteet ja imetys (sisältää myös tietoa raskausdiabeteksesta ja imetyksestä) https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/imetysta-vaikeuttavat-terveyshaasteet-aidilla/

Tietoa raskausdiabeteksesta https://www.diabetes.fi/diabetes/raskausdiabetes

Lisää tietoa raskausdiabeteksesta https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00168

Odottavan äidin käsikirja https://www.terveyskirjasto.fi/sisalto/odottavan-aidin-kasikirja

Kirjoittaja:

Anniina Halonen, ravitsemusasiantuntija, ODL Liikuntaklinikka