Mielenhyvinvoinnin tulokset

Hankkeen aikana pystyttiin edistämään raskaana olevien ja jo synnyttäneiden osallistujien mielenhyvinvointia. Mielenhyvinvoinnin tukeminen raskausdiabeteksen aikana ja jälkeen nousi hankkeen aikana vahvasti esille, sillä useampi hankkeeseen osallistunut äiti oli kokenut eri asteista ahdistusta ja stressiä raskausdiabetekseen sairastumisen myötä. Mittareina käytettiin kyselyitä sekä yksilövalmennuksissa käytyjä keskusteluja.

Ahdistuksen tai stressin syitä olivat esimerkiksi raskausdiabeteksen vaikutus sikiöön, syyllisyydentunne sairastumisesta sekä ravitsemuksen omahoito. Jotkut äideistä kokevat jäävänsä vaille terveydenhuollon huomiota synnytyksen jälkeen ja vastuun olevan kokonaan itsellä (mm. tiedon etsimisen suhteen). Laajemmin katsottuna koko otoskokoa (56 osallistujaa) mielenhyvinvointi näkyi monella eri tavalla. Osalla raskausdiabetes aiheutti stressiä, mutta osalle raskasta ahdistusta, johon kaivattiin ammattiapua.

Mikä tuki mielenhyvinvointia?

Mielenhyvinvoinnin puheeksi otto auttoi jo äitejä hankkeen toiminnan aikana. Luotettava tieto eri alustoilla raskausdiabeteksesta ja sen omahoidosta auttoi myös rauhoittamaan odottavan äidin mieltä ja ajatuksia. Olisi tärkeää huomioida tämä entistä enemmän neuvolassa. Suositeltavaa olisi varata aikaa mielenhyvinvoinnin käsittelyyn vastaanottokäynnillä ja mahdollisuuksien mukaan tukea äitejä moniammatillisesti.

Pregmind

Pregmind- mobiilisovelluksen kaltaista, Suomen terveydenhuoltoon ja luotettavaan tietoon perustuvaa mobiilisovellusta ei ole olemassa hankkeen aikana. Sovellusta voi hyödyntää raskaana oleva ja myös hänen kumppaninsa. Pregmind on hyväksi havaittu mobiilisovellus, jota suosittelee myös Suomen perinataalimielenterveys ry.

Sovelluksen kehittäjät toivovat, että Pregmidia hyödynnetään vuorovaikutuksellisin keinoin. Esimerkiksi neuvolan ammattilainen voi ottaa sovelluksen puheeksi neuvolakäynnillä ja odottava äiti voi sitten kokeilla ja hyödyntää sovellusta oman mielenhyvinvointinsa tukena. Seuraavalla tapaamisella he voivat keskustella sovelluksen sisällön herättämistä äidin kokemuksista ja syntyneistä ajatuksista.

Hankkeen aikana sovellusta suositeltiin yhteistyöneuvoloihin sekä osallistuville äideille. Kokemusta mitattiin kyselyillä, kysely esitettiin kaikille 56 osallistujalle. Kyselyyn vastasi 11 henkilöä. Terveydenhoitajille esitettiin myös kysely, johon vastasi 11 henkilöä. Tulokset olivat positiivisia- äidit kokivat sovelluksen tukevan raskausajan mielenhyvinvointia.

Neuvoloiden terveydenhoitajat oppivat sovelluksen avulla uutta raskausajan mielenhyvinvoinnista sekä ottivat Pregmindin osaksi omaa työtään. Sovellus koettiin enimmäkseen helppokäyttöiseksi (71 %) ja sen toimintaan oltiin tyytyväisiä neuvolan ammattilaisen näkökulmasta (86 %). Suurin osa (87 %) neuvolan terveydenhoitajista aikoi suositella sovellusta kollegoilleen.